Geopro SH 13, varaaja SHB 500, Ouman 202s (ver 1.14), 2 x 130 m kaivot, lattialämmitys
Rakennuksen energiankulutus seuraa varsin suoraan ulkoilman lämpötilaa. Lämmitystarveluku ilmaisee rakennuksen sisälämpötilan ja ulkoilman lämpötilan erotuksen. Alla olevissa tiedoissa on käytetty S17 lämmitystarvelukua, joka lasketaan +17°C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Lämmitystarveluku 17 tarkoittaa ulkoilman vuorokausittaista keskilämpötilaa 0 astetta.
Lisätietoja lämmitystarveluvusta ja sen laskemisesta: Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta sekä Motivan esitteestä
Maalämpöpumpun toiminnan seuraamisessa yksi kiinnostava tieto on pumpun vuorokausittainen käyntiaika. Seuraavat kolme kuviota ilmaisevat lämpöpumpun vuorokausittaisen käyntiajan suhteen lämmitystarvelukuun.
Käyntiaikasuhde ilmaisee lämpöpumpun vuorokausittaisen käyntiajan prosenttilukuna. Käyntiaikasuhde voidaan laskea Oumanin säätimestä saatavasta kompressorin käyntitiedosta laskemalla sen vuorokausittainen keskiarvo. Kompressorin käydessä mittauksen arvo on 10, kompressorin ollessa pysähtyneenä mittauksen arvo on 0. Vuorokausittainen käyntiaikasuhde prosenttilukuna on kompressorin käyntiajan mittauksen keskiarvo kerrottuna luvulla 10. Kompressorin käyntitiedon mittauksesta voidaan laskea kompressorin vuorokausittainen käyntiaika minuutteina siten, että mittauksen vuorokausittainen keskiarvo jaetaan luvulla 10 ja saatu luku kerrotaan vuorokauden minuuttien määrällä 1440.
Hajontakuviossa "Pumpun käyntiaika vuorokaudessa" laskentamalliin on lisätty vakioluku 60. Tämä sen vuoksi, että tässä talossa käyttöveden lämmittämistä varten kompressori käy vuorokaudessa noin 60 minuttia. Hajontakuvion regressiomallia voi tulkita siten, että kun lämmitystarveluku kasvaa yhden asteen verran, on lämpöpumppu käynnissä noin 30 minuuttia pitempään.
Talon lattialämmityksen menoveden vuorokausittainen keskilämpötila seuraa varsin tarkasti lämmitystarveluvun vaihtelua. Lämmityskauden aikana lämmitystarveluvun vaihtelu selittää 98% tarkkuudella menoveden lämpötilan vaihtelua. Loput 2% selittyy sillä, että lämmityksen säätökäyrä ei ole suoraviivainen 0 asteen ylä- ja alapuolella. Kun lämpökäyrään tehdään muutoksia, pitkän ajan kuluessa mittauksien hajontakuvioon tulee merkittäviä muutoksia. Säätökäyrään on tehty muutos 22.4.2008 siten, että ulkoilman 0 lämpötilassa menoveden lämpötilaa on laskettu 28 asteesta 27 asteeseen. Huhtikuun viimeisten vuorokausien jälkeen tapahtunut ulkoilman keskilämpötilan nouseminen näkyy hajontakuvion vasemman alakulman matalina menoveden lämpötiloina ja menoveden lämpötilan suurempana vaihteluna.
Kesäaikana lämpöpumppua käytetään ainoastaan käyttöveden lämmitykseen, eikä lämmitystarve selitä käyntiaikasuhdetta eikä menoveden lämpötilojen vaihtelua. Kesällä 2008 pumpun keskimääräinen päivittäinen käyntiaika oli 53 minuttia, ja keskimääräinen käyntiaikasuhde 3,65 %.
Lämmitystarve selittää varsin suuren osan talon kokonaissähkönkulutuksesta. Seuraavassa hajontakuviossa on taulukoitu ristiin talon kokonaissähkönkulutus ja lämmitystarveluku lämmityskauden 2007 - 2008 aikana eri mittaisilla jaksoilla (2 - 7 vuorokautta).
